Voittaako villi ja alkuperäinen kala jokeen kannetun?

Submitted by KA10003 on
Рыбак выбирает подходящую муху из коробки размером с ладонь.

Oulangan-Pääjärven vesistön suomalaisten kalastajien parissa on 30.9.2020 saakka käynnissä kysely- ja haastattelututkimus, johon voi vastata sähköisesti osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/30060B1E533AFE1B .

Kestävästä virkistyskalastuksesta ja kalastuksen säätelystä väitöskirjatutkimusta Itä-Suomen yliopistossa tekevää Timo Haapasaloa kiinnostaa lohikalakantojen alkuperäisyyden ja luonnonvaraisuuden merkitys kalastuksen harrastajille.

Haapasalo on tutkinut aihetta aiemmin lainsäädännön tasolla (Alue ja Ympäristö, vol. 49, nro 1. 2020) ja myös kalastajien parissa, Lieksassa Ruunaan koskien kalastusalueella. Uhanalaisen, alkuperäisen Saimaan järvilohen saaliiksi ottaminen on Ruunaalla kokonaan kielletty. Ruunaalla pyydetään istutettuja taimenia ja kirjolohia.

Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevalla Ruunaalla käy myös venäläisiä kalastusmatkailijoita, jotka voivat lukea kalastuskohteesta äidinkielellään.

PRO TROUT -projektin toiminta-alueella Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoilla voi Suomessa yhä kalastaa luonnonvaraisia taimenia. Jokiin on vuosina 2005-2019 myös istutettu kaloja, yhteensä yli puoli miljoonaa rasvaeväleikattua taimenen poikasta. Kudulle nousevien aikuisten taimenten joukossa näitä istutettuja kaloja on kuitenkin hyvin vähän, kalastajien ja tutkijoiden havaintojen perusteella noin 3 %.

Haapasalon tutkimukset luotaavat kalastuskäytäntöihin liittyvien kysymysten lisäksi luonnonvaraisesti lisääntyvien kalakantojen merkitystä ja arvoa jokikalastuksen harrastajille. Tuntuuko villin taimenen pyytäminen erilaiselta kuin kalankasvatuslaitoksessa alkunsa saaneen taimenen? Aletaanko villejä kaloja arvostaa enemmän vasta sitten, kun niitä ei enää ole? Vai onko kalan alkuperä kalastajille samantekevä, kunhan saalista tulee? Millaisilla toimilla kalastajat itse olisivat valmiita turvaamaan luonnonvaraisten kalakantojen säilymisen?

Akateemisen tutkimuksen tulokset kiinnostavat myös kalastuksen järjestäjiä, jotka ovat vastuussa kalakantojen hyvinvoinnista ja haluavat myös palvella luvan ostavia kalastajia parhaalla mahdollisella tavalla. Timo Haapasalo laatii tuloksistaan tieteellisten julkaisujen ohella suomenkielisen raportin, jonka PRO TROUT julkaisee sähköisesti. Raportin yhteenveto ja kuvatekstit julkaistaan myös venäjäksi.

Kuvassa: Timo Haapasalo Kitkajoen Harjakosken töyräällä Kuusamossa, tutkimusaiheensa äärellä.