Tutkimuksella tietoa tukea tarvitsevien nuorten kulttuuri- ja taideharrastusmahdollisuuksista
Itä-Suomen yliopistossa selvitetään tukea tarvitsevien nuorten mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuriharrastuksiin. Tavoitteena on poistaa harrastamisen esteitä muun muassa ohjaajia kouluttamalla. Samaa työtä tehdään myös Venäjän Karjalassa.
Itä-Suomen yliopistossa on käynnistetty tutkimus, joka kartoittaa tukea tarvitsevien 12–19-vuotiaiden nuorten taide- ja kulttuuriharrastuksia. Tutkimuksella halutaan selvittää, mitä Pohjois-Karjalassa harrastetaan, mitä haluttaisiin harrastaa ja mitä tarvitaan, jotta harrastaminen onnistuu.
– Aihe on myös Suomen hallituksen asialistalla, projektitutkija Satu Piispa-Hakala kertoo.
Hallituksen tavoitteena on taata mieluinen harrastus jokaiselle suomalaiselle lapselle. Maksuttomia harrastusmahdollisuuksia halutaan edistää erityisesti koulupäivän yhteydessä.
Piispa-Hakala on aloittanut tutkimuksen lukemalla paljon tilastotietoja ja raportteja aiemmin tällä alalla tehdystä työstä. – Olen myös haastatellut asiantuntijoita, jotka ovat kehittäneet osallistavia käytäntöjä lapsille tai nuorille, joilla on tuen tarpeita.
Toiminnan kehittämistä varten on tärkeää ottaa huomioon, mitä Pohjois-Karjalan nuoret, heidän vanhempansa ja taiteen ja kulttuurin harrastuksen opettajat itse kokevat tarvitsevansa osallistumisen mahdollistamiseksi. Näille ryhmille on nyt avattu kysely harrastuksista ja kehittämistarpeista. Vastauksia toivotaan tukea tarvitsevilta nuorilta, heidän vanhemmiltaan sekä taide- ja kulttuurialan ohjaajilta ja opettajilta.
Tutkimuksesta toimintaan – Suomessa ja Venäjällä
Tutkimus on keväällä käynnissä myös Venäjän Karjalassa, sillä se toteutetaan osana Euroopan unionin, Suomen ja Venäjän rahoittamaa New Cultural Horizons -hanketta.
– Yhteistyö rajan yli avaa kiinnostavia näkökulmia. Venäjän puolella on esimerkiksi pitkä kokemus nimenomaan koulupäivän yhteyteen sijoittuvasta taide- ja kulttuuriopetuksesta, ja onkin kiinnostavaa, millaisia kokemuksia heillä on ja mitä voisimme hyödyntää heidän kokemuksistaan tähän liittyen, Piispa-Hakala toteaa.
Jotta tutkimuksella löydetyt parhaat käytännöt saadaan jokapäiväiseen käyttöön, loppuvuodesta 2020 käynnistetään Joensuussa koulutukset taide- ja kulttuuriharrastusten ohjaajille. Koulutuksiin tarjotaan myös joustavat etäosallistumismahdollisuudet, jotta osallistuminen koko Pohjois-Karjalasta on mahdollista. Koulutukseen valitaan 20 osallistujaa. Vastaavat koulutukset toteutetaan myös Petroskoissa.
– Myös Venäjän puolella on huomattu, että kulttuuriharrastus voi olla tärkeä voimavara tukea tarvitsevalle nuorelle. Harrastusten ohjaajilla ei kuitenkaan välttämättä ole riittävää pedagogista tai muuta osaamista lapsen tuen tarpeen huomiointiin opetuksessa. Koska ongelma on yhteinen, on järkevää etsiä siihen myös yhteisiä ratkaisuvaihtoehtoja, kertoo hankkeen projektipäällikkönä Suomessa toimiva Sonja Kortelainen.
Koulutuksen lisäksi tutkimusta käytetään myös osallistavien pilottien suunnitteluun taiteen ja kulttuurin alalla. – Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien harrastusryhmien käynnistämistä, tai kokeiluja, millaisin tukikeinoin erityistä tukea tarvitseva nuori voisi osallistua jo olemassa olevaan taide- tai kulttuuriharrastusryhmään, selittää Kortelainen.
Seuraava askel onkin löytää kouluja ja muita organisaatioita löydettyjen hyvien käytäntöjen pilotoimiseksi. Toiveissa on, että kokeiluryhmät toteutetaan jo kevään 2021 aikana.
– Avaintekijä on lasten aktiivinen osallistuminen. Tämä tarkoittaa, että lapset osallistuvat esimerkiksi ryhmän toiminnan suunnitteluun. Myös silloin, kun heillä on tuen tarpeita, Piispa-Hakala summaa.
Kyselyt
Kysely taide- ja kulttuuriharrastuksista nuorille ja vanhemmille: https://webropol.com/s/nch
Kysely taide- ja kulttuuriharrastuksista ohjaajille: https://webropol.com/s/nchopeoh
