WP1: Tieteellisten artikkeleiden katsaus luonnon ja terveyden välisestä yhteydestä

Submitted by KA2019 on
Kuva:Lapsi puolukassa_Tiina Vlasoff

Valtaosa suomalaisista ja asuu tänä päivänä kaupunkimaisessa ympäristössä, joissa on kohtalaisen paljon viheralueita kaupunkilaisten virkistys- ja harrastekäyttöön. Viheralueet tarjoavat mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen, mutta myös paikan, jossa voi nauttia luonnosta rentoutuen yksin, perheen tai ystävien kanssa.

 Tutkimusten mukaan eri-ikäisillä on muotoutunut oma henkilökohtainen suhde ja merkitys viheralueisiin, jota he arvioivat omien kokemusten ja mieltymysten kautta. Enimmissä määrin kaupunkisuunnittelussa otetaan huomioon viheralueiden merkitys kaupunkilaisille niin, että asuinympäristön viheralueet vastaavat mahdollisimman hyvin asukkaiden luontotarpeita.

 Suomalaisen kuten myös kansainvälisten tutkimusten mukaan oleskeleminen ja liikkuminen luontoympäristössä vaikuttaa myönteisesti omaan terveydentilaan. Luonnossa liikkumisella ja kaupunkien viheralueilla on katsottu olevan yhteys stressin ja tunteiden hallintaan, mielen piristymiseen ja rauhoittumiseen.

Entuudestaan tiedetään liikunnan vaikuttavan suotuisasti mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Luontoympäristössä liikkumisen myönteiset kokemukset selittyvät elpymistunteen kautta, jossa stressioireet helpottuvat. Jopa viiden minuutin pituisen liikuntasuorituksen jälkeen on havaittu tutkittavien mielialan ja itsetunnon paranevan.

Elinympäristön katoaminen ja tiivistyneen kaupunkirakenteen myötä allergia, diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet korkean elintason ja hygienian maissa. Ihmisten tulisi olla mahdollisimman paljon luotokosketuksessa läpi elämän. Arjessa kotona, päiväkodeissa ja kouluissa lasten tulisi saada upottaa säännöllisesti kädet multaan ja viettää leikkiaikaa metsässä. Ihmisten mikrobialtistuksen tulee olla toteutettu terveelliset näkökohdat huomioiden. Erilaiset terveyttä uhkaavat haitat kuten punkit ja allergiset reaktiot luontokosketuksessa tulee huomioida tarkoin ennen luonnon lisäämistä jokapäiväisen arkeen.