Rajanylittävä yhteinen ympäristön seurantajärjestelmä (KA5016)

ECO-bridge "Rajanylittävä yhteinen ympäristön seurantajärjestelmä" (KA5016)

Projektin päämääränä on saavuttaa Karelia CBC Ohjelman tavoitteet kuten ”Lisääntynyt ympäristötietoisuus”, sekä ”Kansalaisten elinympäristön kehittäminen”. Tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten, viranomaisten ja julkisten organisaatioiden ympäristötietoisuutta, luomalla yhteisiä lähestymistapoja ja ympäristön seurannan periaatteita Suomessa ja Karjalassa.

Hankeuutiset

ECO-Bridge projektin pääajatus on keskittyä ongelmiin liittyen ympäristön seurantatiedon tarkkuuteen, saatavuuteen ja täsmällisyyteen. Yhtenä haasteena on suomalaisten ja venäläisten tutkijoiden keräämien tietojen yhteensopivuus, sillä niitä on vaikea vertailla johtuen puutteista seuraavilla osa-alueilla:

  • Rajanylittävän vesihuoltopolitiikan kannalta tarpeelliset ja selkeästi määritellyt yhteiset tiedot;
  • Koordinoidut yhteinäiset strategiat rajanylittävien vesivarojen nykytilanteen arvioimiseksi, huomioonottaen molemmissa maissa sovellettavat kansalliset standardit, säännöstelyn, menetelmät sekä erot mittaustekniikoissa;
  • Yhteinen toimintasuunnitelma raja-alueilla sijaitsevien vesistöjen säännölliseen monitorointiin Itä-Suomessa ja Karjalassa;
  • Ilmanlaadun seurantaan ja ilmastonmuutoksen mittauksiin liittyvät selkeästi määritellyt yhteiset lähestymistavat ja menetelmät.

Yleisenä ongelmana, jonka pyrimme ratkaisemaan, on raja-alueilla sijaistevien havaintoasemien rajallinen määrä, sekä automaattisen tiedon keräämisen puutte, mistä johtuu:

  1. Hankaluus toimittaa tarvittavaa ajantasaista tietoa valvontaorganisaatioille, liittovaltiolle ja alueviranomaisille, sekä muille sidosryhmille ja väestölle.  
  2. Johtuen Roshydromet:n (Roshydromet State Observation Network) seurantapaikkojen puutteesta joillakin vesistöalueilla, näillä alueilla vesien käyttäjät joutuvat käyttämään lisäresursseja toteuttaakseen säännöllisiä tutkimuksia vesistöjen saastumisesta, tai järjestämään heidän omat seuranta- ja laboratoriotutkimusjärjestelmänsä. Jos vesien käyttäjät eivät saa tarvittavaa tietoa, he voivat saada sanktioita viranomaisilta.
  3. Jatkuvan saasteiden kontrolloinnin puute johtuen automaattisen tiedon keruun välineistön puutteellisuudesta, tietoja saadaan vain neljännesvuosittain. Näin ollen, pitkällä aikavälillä saadut tiedot voivat aiheuttaa hätätilanteita;
  4. Karjalan väestö ei yleisestiottaen saa riittävästi tietoa alueen veden ja ilman laadusta. Kansalaisilla ei ole mahdollisuutta saada tietoa nopeasti ja pysyvästi esimerkiksi Internetistä.
  5. Osa Suomen ja Venäjän puolelta kerätystä veden- ja ilman laadun datasta on huonosti vertailukelpoista.

     

Seuraavat ECO-Bridge hankkeeseen osallistujat pyrkivät rakentamaan niinsanotun “sillan” raja-alueiden valvontajärjestelmien välille:


1. Itsenäinen voittoa tavoittelematon organisaatio Energy Efficiency Centre (ANO EEC), joka on yksi aktiivisimmista kansalaisjärjestöistä joilla on kokemusta koordinaattorina ja/tai yhteistyökumppanina toimimisesta useissa kansainvälisissä projekteissa, energiatehokkuuden, asumisen, luonnonsuojelun, ekologian ja kunnallisten palveluiden kehittämisen alalla.

2. Karelian Centre for Hydrometeorology ja Environmental Monitoring (Karelian CHEM) organisaatio on vastuussa Karjalan tasavallan ympäristön seurannan monitoroinnista. Organisaatio on osa liittovaltion ”Hydrometeorology and Environmental Monitoring (Roshydromet)” palveluja. Karjalan tasavallan hydrometorologian ja ympäristönseurannan keskuksella on oma havaintoasemien verkkonsa veden ja ilmakehän seurantaan sekä ympäristötutkimuksen laboratorio Karjalassa. Se tarjoaa havaintoja ilmakehän, pintavesien ja radioaktiivisuuden tilasta ja saasteista. Nykyään Roshydromet:n seurantaverkko koskee 28 vesistöä (21 jokea, 5 järveä ja 2 vesiallasta).

3. Suomen Ympäristökeskus (SYKE) on Suomen ympäristöministeriön nimeämä kansallinen ympäristöalan vertailulaboratorio.  Vertailulaboratorion tehtäviin kuuluu tukea viranomaisia sekä tutkimus- ja valvontalaboratorioita ja -laitoksia Suomessa.

4. The Finnish Meteorological Institute (FMI) is the official expert authority on air quality in Finland. The FMI is a weather service and research institute working under the Ministry of Transport and Communication of Finland. The FMI operates meteorological, air quality, radioactivity and space weather observation networks, delivers meteorological service to the society and conducts research in these fields of science.

5. Arbonaut Oy on kehittänyt yhdessä SYKE:n kanssa, EU:n rahoittamassa GISBLOOM projektissa, avoimen lähdekoodin paikkatietojärjestelmän, Vesinetin. Sen avulla voidaan hallita ja julkaista tietoa ja malleja operatiivisiin sekä vuorovaikutteisiin tarkoituksiin, sekä arvioida ravinnekuormituksia, ekologisia vaikutuksia ja hallintatoimien kustannustehokkuutta.

6. Ilmatieteenlaitos (FMI) on Suomen ilmanlaadun virallinen asiantuntija. Ilmatieteenlaitos on Liikenne- ja Viestintäministeriön alainen sääpalvelu ja tutkimuslaitos. Ilmatieteenlaitos toimii meteorologian, ilmanlaadun, radioaktiivisuuden sekä avaruuden sään tarkkailun verkostossa, toimittaa yhteiskunnalle metorologisia palveluita, sekä tekee tutkimustyötä näillä tieteen aloilla.

Hankkeen pääkohderyhmä ja hanketoimien suorat edunsaajat ovat asiantuntijat, tutkijat ja teknikot jotka työskentelevät Suomen ja Karjalan vesivarojen valvontaan osallistuvissa organisaatioissa (noin 20 henkilöä kumppaniorganisaatioista ja muista sidosryhmistä).

Lopulliset edunsaajat ovat Suomen ja Venäjän valtio, sekä alueviranomaiset ja tutkimuslaitokset jotka vastaavat luonnonvarojen tukimustyöstä, hallinnasta ja käytöstä, kuten:

•    RK:n Luonnonhallinnan ja Ekologian Ministeriö
•    RK:n Työ- ja elinkeinon valtiokomitea
•    RK:n Terveys- ja sosiaaliministeriö
•    Luonnonsuojeluliiton (Rosprirodnadzor) valvontaviranomaisten Karjalan osasto Rosprirodnadzor:n keskuslaboratorio
•    Liittovaltion vesivarojen virasto (Rosvodresursy) sekä sen Karjalassa sijaitsevat osastot

•    Liittovaltion valvontayksikön osasto kuluttajansuojan- ja ihmisoikeuksien suojelemiseksi (Rospotrebnadzor)
•    Suomen ympäristöministeriö
•    ELY-Keskus (North Karelia department).

 

Hankkeen aikana toteutetut toimenpiteet hyödyttävät myös ekologisia kansalaisjärjestöjä ja julkisia ympäristöneuvostoja (alueellisia ja kunnallisia), jotka hyödyntävät projektin tuloksia toteutuksen jälkeen.

Mitä haluamme saavuttaa: Lisätä kansalaisten, viranomaisten ja julkisten organisaatioiden ympäristötietoisuutta ottamalla yhteiset lähestymistavat ja ympäristön seurannan periaatteet käyttöön Suomessa ja Karjalassa.

Odotettavat tulokset:
1.    Yhteinen toimintasuunnitelma kestävän ympäristötiedon hallinnan ja seurannan toteuttamiseksi raja-alueilla.
2.    
Modernisoitu seurantaverkosto ja laitteisto pilottialueilla.

3.    Rajan molemmin puolin käyttöön otettava sähköinen, Internet-pohjainen työkalu tiedon hallintaan ja vaihtoon.
4.    Kumppaniorganisaatioiden työntekijöiden parantunut tietoisuus nykyaikaisista vaatimuksista, menetelmistä ja teknologioista ympäristön seurantajärjestelmien kehittämiseksi. 

Projektin aktiviteetit on koottu 5 työpakettiin (WP):
WP1 – Suunnitteluvaihe, yhteiset tapaamiset ja seminaarit yhteisen rajanylittävän seurantajärjestelmän kehittämiseen, mukaanlukien yhteinen toimintasuunnitelma vuosille 2018-2020.

WP2 – Automaattisten valvonta-asemien hankinta ja asennus.
WP3 – Rajan ylittävän ympäristön seurannan toteuttaminen, luomalla ratkaisun tiedon vaihtoon ja hallintaan molemmin puolin rajaa (Internet-pohjaisen alustan kehitys).
WP4 – Kapasiteetin vahvistaminen, partneriorganisaatioiden sekä muiden sidosryhmien henkilöstön kouluttaminen.

WP5 – Projektissa toteutettujen aktiviteettien tietojen ja tulosten jakaminen.

Hanke toteutetaan yhteisten toimien avulla (mukaan lukien rajojen kummallakin puolella olevat pilottinfrastruktuurihankkeet) hyödyntäen Suomen ja Karjalan asiantuntijoiden kahdenvälistä kokemusta ympäristöseurannan, erityisesti veden ja ilman laadun seurannan alalla.

ANO EEC (Lead partner)

Address: 
 10, Englesa str., 185035 Petrozavodsk, Russia 
 

Tel/fax: +7 (8142) 76 93 91
e-mailkaeec@sampo.ru