Matkalla Venäjän Karjalassa – metsästä liiketoimintaa

Опубликовано KA4002 - пн, 05/13/2019 - 16:40

Hankekoordinaattori Pasi Poikosen blogiartikkeli Luken sivuilla

Hanketoiminta on kuin liiketoimintaa, jossa pitää aktiivisesti olla läsnä siellä, missä tapahtuu.

Lähdin Venäjän Karjalaan venäläisen bioenergiaryhmän mukaan tutustumaan alueen metsäteollisuuden nykytilaan. Matkan aikana tein venäläiselle metsäteollisuudelle tutuksi ajankohtaista Luonnonvarakeskuksen (Luke) hanketoimintaa metsäsektorilla. Päätavoite oli löytää puunhankintayrityksistä kontakteja liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneista henkilöistä.

Metsäbioenergia lämmön lähteenä

Suomessa pyritään yhdistämään hyvä nuoren metsän hoito rankapuun käyttöön energiantuotannossa. Venäjän Karjalassakin paikalliset lämpölaitokset ovat siirtyneet käyttämään metsähakkeen ja turpeen seosta voimanlähteenä polttoöljyn sijasta. Hake valmistetaan järeistä haapapölkyistä tai sahojen pintalaudoista, mutta nuoret vesakkometsät saavat kasvaa rauhassa.

Laatokan Karjalassa sijaitsevaa Suojärven taajamaa lämmitetään jo neljättä vuotta pääosin sahoilta tulevista pintalaudoista tehdyllä hakkeella ja lähisoilta korjatulla palaturpeella. Moskovalaisjohtoinen yritys Peter Peat vastaa lämmöntuotannosta Petroskoin länsipuolisissa taajamissa Prääsässä, Essoilassa ja Suojärvellä.

Luken Bofori-hankkeesta potkua metsätalouteen ja puunhankintaan

Pitkärannassa vanhassa Impilahden kunnan teollisuustaajamassa sellutehdas jatkaa toimintaansa muutama vuosi sitten tehdyn konkurssin jälkeen. Tyypillistä Venäjällä on, että jokin pankki ottaa konkurssissa syntyneet velat vastatakseen, jonka perusteella omistusrakenne muodostuu.

Viimeisin muutos on ollut suojärveläisen metsätalous- ja puunkorjuuyhtiön Zapkarellesin siirtyminen Pitkärannan sellutehtaan ja Sortavalan sahan omistukseen.

Zapkarelles on merkittävä metsätalouden harjoittaja alueella 813 000 hehtaarin vuokrametsävarannollaan. Se on lisäksi yksi kuudesta partnerista Luken koordinoimassa Karjalan raja-alueohjelman Bofori-hankkeessa.

Bofori-hankkeessa kehitetään metsätalouden paikallista yrittäjyyttä ja menetelmiä.

Tästä Bofori-yhteistyöhankkeesta kuultuaan tehtaan johto oli varovaisen myönteinen, mutta pohti erityisesti sen hyötyjä Venäjälle. Hankkeessa on tarkoitus kehittää metsätalouden paikallista yrittäjyyttä ja menetelmiä, jotta esimerkiksi Pitkärannan tehtaiden raaka-aineesta yhä suurempi osa voitaisiin toimittaa Karjalasta. Nykyisin puolet raaka-aineesta toimitetaan muilta Venäjän alueilta.

Valkovenäläiset investoivat metsäkonetuotantoon Petroskoissa

Valkovenäläisellä Amkodor-yhtiöllä oli suunnitelmia sijoittua Jekaterinburgiin Uralille, mutta Petroskoi tuli valituksi puunkorjuutekniikan tuotantopaikaksi monestakin syystä. Petroskoissa on metsäteknologiaa tutkiva metsäyliopisto ja kaupungista on hyvät logistiset yhteydet erityisesti laivaliikenteelle.

Yliopisto tuo alueella nuorta työvoimaa, mutta Suomen läheisyyttä ei pidetty erityisen merkittävänä tekijänä. Joensuulainen Kesla Oy tulee kuitenkin olemaan tärkeä komponenttitoimittaja.

Raja-alueohjelma haastaa Lukea tutkimuslaitoksena selvittämään liiketoiminnan kehittämistä.

Tuotantoon tuleva konepaletti oli kattava metsätierakennuskoneista järeisiin hakkuukoneisiin. Johto arveli, että heidän tuotteensa ovat 40 prosenttia halvempia kuin lännessä valmistetut tuotteet. Käyttövarmuus ja huoltoverkosto ovat tärkeitä tekijöitä kilpailtaessa markkinoista.

EU:n ja Venäjän välisten suhteiden vaihtelevuudesta riippumatta on hienoa, että EU:n ulkorajalla on omat aluekehitysohjelmat. Vaikka suurin osa pitää Venäjän markkinaa epävarmana, löytyy sieltä menestyviä ja innokkaita metsäalan yrittäjiä.

Raja-alueohjelma haastaa Lukea tutkimuslaitoksena selvittämään liiketoiminnan kehittämistä.