Itä-Suomessa kiinnostaa venäläinen metsätyövoima, Venäjällä suomalainen osaaminen metsäteiden rakentamisessa ja harvennushakkuissa

Submitted by KA4002 on 17.09.2019 - 12.00

Osa itäsuomalaisista metsäpalveluyrityksistä kärsii työvoimapulasta ja on kiinnostunut rekrytoimaan työvoimaa Venäjältä. Venäjällä on kysyntää erityisesti suomalaisten osaamiselle metsäteiden rakentamisessa ja niiden ylläpidossa.

Karelia CBC -rajaohjelmaan kuuluvassa Bofori-hankkeessa parannetaan mahdollisuuksia rajan ylittävään metsäalan yrittäjien yhteistyöhön Suomen ja Venäjän Karjalassa. Yritysten kiinnostusta yhteistyöhön kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselyssä selvitettiin myös tarpeita ammatilliselle täydennyskoulutukselle. Tuloksia esitellään 16.9. Joensuussa järjestettävässä seminaarissa.

Itä-Suomessa kiinnostusta työvoiman rekrytointiin Venäjältä

Itäsuomalaisille metsäpalveluyrityksille tehtyyn kysely- ja haastattelututkimukseen osallistui kaikkiaan 59 yrittäjää. Neljäsosa vastanneista on kiinnostunut tarjoamaan metsäpalveluja Venäjälle.

Kyselyyn vastanneista metsäpalveluyrityksistä 40 prosentilla on pulaa työvoimasta, erityisesti tarvetta on koneenkuljettajista. Alle viidesosa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä työllistää tällä hetkellä muiden maiden kansalaisia. Lähes 40 prosenttia on kiinnostunut tutustumaan mahdollisuuksiin rekrytoida Venäjältä tulevaa työvoimaa. Kolmasosa kiinnostuneista näkee parhaimmaksi henkilön palkkaamisen suoraan työsuhteeseen ja kolmasosa henkilöstövuokrauksen kautta.

– Koulutusta, jossa tavoitteena olisi venäläisen työvoiman kouluttaminen metsätalouden työtarpeisiin Suomessa, toivottiin erityisesti metsänhoitoon ja puunkorjuutekniikkaan. Ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen liittyviksi ongelmiksi mainittiin erityisesti kielitaito ja kulttuurierot, tullaus, lupamenettelyt sekä lainsäädäntö, kertoo tutkija Pasi Poikonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Tärkein kiinnostuksen syy Venäjä-yhteistyöhön on mahdollisuus kohottaa yrityksen taloudellista tulosta.

Venäjällä kysyntää metsäteihin ja harvennushakkuisiin liittyvälle osaamiselle

Venäjällä kyselyyn vastasi 19 metsänvuokraajaa ja 34 metsäalan urakoitsijaa.

Pääosa metsänvuokraajista kokee, että paikallisten yrittäjien tarjoamia metsätalouden palveluja on riittävästi saatavilla, mutta palveluiden laatuun ei olla aina tyytyväisiä. Joka kuudes vastaaja on käyttänyt suomalaisia metsäpalveluita, ja kaikki olivat tyytyväisiä työn laatuun. Useimmille vastaajille suomalaisia metsäpalveluja ei ole ollut tarjolla. Muita suomalaisten palvelujen käyttöä estäviä tekijöitä ovat kielivaikeudet, hinta ja etäisyys.

Suomalaisten metsäpalveluiden suurin potentiaali Venäjällä nähdään metsäteiden suunnittelu-, rakentamis-, kunnostus- ja ylläpitotöissä. Taustalla on nykyisen metsäautotieverkoston riittämättömyys yritysten toimialueella. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa nähtiin myös potentiaalia lähes puolessa vastauksista.

Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista metsänvuokraajista kokee, että täydennyskoulutukselle on tarvetta. Aiheet painottuvat metsien tilan seurantaan ja inventointiin, metsätalouden suunnitteluun sekä puunkorjuun logistiikkaan ja tietojärjestelmiin.

Suomen metsäpalvelumarkkinat kiinnostavat venäläisiä urakoitsijoita

Tutkimukseen osallistuneista venäläisistä metsäalan urakoitsijoista kolme neljäsosaa kokee, että palveluille on riittävästi kysyntää Venäjällä. Joka kuudes vastaajista toimii Suomessa, ja puolet on kiinnostunut tarjoamaan palveluitaan Suomeen. Ongelmiksi venäläiset urakoitsijat mainitsevat useimmiten säädösten, teknologioiden ja dokumentoinnin eroavaisuudet sekä paljon aikaa vaativat tullausmenettelyt Venäjällä. Kaksi kolmasosaa vastanneista venäläisistä urakoitsijoista on kiinnostunut saamaan lisätietoa Suomessa urakoinnista.

Pääosa kyselyyn vastanneista venäläisyrittäjistä on kiinnostunut täydennyskoulutuksesta. Kiinnostavimpia aiheita ovat puutavara-autojen tehokas käyttö, metsäteiden suunnittelu, rakentaminen, remontointi ja ylläpito sekä laitteiden huolto, työn laatu ja logistiikan ohjaus.

Aineiston keruusta Suomen puolella vastasi pääosin Suomen metsäkeskus. Venäjällä kysely toteutettiin Petroskoin yliopiston Metsä-, kaivos- ja rakennusinstituutin johdolla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Petroskoin metsäalan täydennyskoulutuskeskuksen toiminnan suunnittelussa, jonka perustehtävä on valmentaa ammatillisesti ulkomaisista metsäalan työtehtävistä kiinnostuneita henkilöitä.

Metsäsektorin pk-yrittäjyyden edistäminen Suomen ja Venäjän Karjalassa (Bofori) -hankkeen suomalaiset toimijat ovat Luke, Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria. Venäläisinä hankekumppaneina toimivat Petroskoin yliopisto, Karjalan metsäntutkimuslaitos sekä puunkorjuu- ja metsätalousyhtiö Zapkarelles.