Improving the water quality for local use of water resources and ecological state in the cross-border rivers Koitajoki and Tohmajoki - TohmaKoita KA10010

Veden laadun parantaminen paikallista käyttöä varten Koitajoessa ja Tohmajoessa sekä jokien ekologisen tilan parantaminen.

 

 

TohmaKoita KA10010 aloituskokous 17.4.2020

Hankkeen aloituskokous pidettiin 17. huhtikuuta 2020. Koronavirus COVID-19 aiheuttamien rajoitteiden takia kokous toteutettiin virtuallisena internetissä. Nettiyhteydet olivat melko haastavia, mutta vaikeuksista huolimatta työpakettien päälinjat saatiin käsiteltyä. 

Partnerit uskoivat, että rajoitukset tulevat sallimaan kenttätöiden suunnitellun aloituksen. Valtakunnan raja on nyt suljettu, ja hankkeessa on joitakin tehtäviä, jotka vaativat valtakunnanrajan ylittämistä. Mutta kuten partnerit totesivat, suljettu raja ei rajoita tehtävien suorittamista liikaa ja projekti pääsee alkamaan suunnitellusti. 

                                                                                                    Kuva poistettu.                               

Hankeuutiset

Projektissa pyritään löytämään keinoja Tohmajoen ja Koitajoen sekä Laatokan veden laadun ja ekologisen tilan parantamiseksi.

Sekä Tohmajoki että Koitajoki virtaavat lopulta Laatokkaan. Tämän johdosta kahden joen epäpuhtaudet voivat huonontaa veden laatua ja vahingoittaa ekosysteemipalveluita, mm. talousveden tuotantoa. Suomen ja Venäjän puolelta Tohmajokeen ja Koitajokeen joutuvat epäpuhtaudet voivat huonontaa Laatokan ekologista tilaa.

Tohmajoki saa alkunsa Tohmajärveltä Suomesta ja virtaa Laatokkaan. Suomessa kuormituksen lähteitä ovat maatalous, turpeen tuotanto ja metsätalous. Venäjän puolella Helylän jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamoon ja puhdistuksen jälkeen Tohmajokeen. Teknologia on suunniteltu poistamaan kiintoaineet ja kevyet orgaaniset aineet, mutta puhdistustehokkuus on erittäin heikko. Epäpuhtauksia pääsee jokeen huomattavia määriä, ja määrät ylittävät joen kantokyvyn. Vesien pilaantuminen alajuoksulla on vaarallista sekä Helylän että Sortavalan asukkaille. Sortavalan käyttämä talousvesi otetaan Laatokan lahdelta, Tohmajoen suun välittömästä läheisyydestä. Joen kuormituksen vähentämiseksi, kasvillisuuden ja eläimistön elinolosuhteiden parantamiseksi sekä saastuneen juomaveden saannin riskien minimoimiseksi on välttämätöntä eliminoida kuormituksen lähde sulkemalla vanha jätevedenpuhdistamo ja ohjaamalla jätevedet Sortavalan nykyaikaiseen vedenpuhdistamoon. Sieltä puhdistettu vesi johdetaan Vorsunsalmeen viiden kilometrin päähän vedenottamon alapuolelle.

Koitajoki alkaa Alisesta Aittojärvestä, joka on yksi Suomen ja Venäjän välisistä rajajärvistä. Se virtaa etelään Pohjois-Karjalassa ja tekee lenkin Karjalan tasavaltaan ennen paluutaan Suomeen. Koitajoen Suomen puoleiseen osaan vaikuttavat suuresti mm. turveteollisuus ja metsätalous. Venäjän puoli on sitä vastoin luonnollisessa tilassaan ja ihmisen toiminnalla on vähän vaikutusta. Hanke tukee myös LIFE FRESHABIT KOITAJOKI IP -hanketta, jonka tavoitteena on vähentää maankäytöstä johtuvia valumia Koitajoen vesistöalueella ja suojella uhanalaisia ​​ja taloudellisesti arvokkaita kalakantoja. Suomessa Koitajoen alueella on suuri potentiaali matkailuyrityksille; esimerkiksi Koivusuon kansallispuisto sijaitsee Koitajoen alueella. Karjalassa ehdotetussa Koitajoki-Tolvajärven kansallispuistossa on runsaasti kalavaroja ja koskematon luonto, mikä sopii erinomaisesti matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämiseen. Koitajoen alueen luonto on suojelun arvoinen, koska sillä edistetään paikallisten ja turistien terveyttä ja hyvinvointia. Aikaisemmissa Koitajoen vesistöalueella suoritetuissa tutkimuksissa on havaittu, että Suomen ja Venäjän vesisammaleiden mitattujen metallipitoisuuksissa on merkittäviä eroja. Tämä viittaa siihen, että maankäyttö Suomessa on heikentänyt Koitajoen veden laatua. Valumat voivat heikentää paikallisten yritysten ja asukkaiden käytettävissä olevia ekosysteemipalveluita koko Koitajoen alueella. Lisäksi valumat voivat aiheuttaa riskejä paikallisille ravintoketjujen välityksellä.
 

Venäjän federaation vesilaki on suuri ja monimutkainen kokonaisuus, ja asiakirjana se ei ole laajalti tunnettu suomalaisissa organisaatioissa. Tilanne on todennäköisesti samanlainen Venäjän puolella suhteessa Suomen vesilainsäädäntöön. Toteutettaessa Karelia CBC:n kaltaisia rajat ylittäviä yhteistyöohjelmia, joilla on sekä vesi- että ympäristölainsäädännöllisiä ulottuvuuksia, on välttämätöntä verrata Suomen ja Venäjän vastaavia lainsäädäntökokonaisuuksia. Rajavesialueilla tapahtuvan toiminnan lähtökohtana on, että kansallinen laki on voimassa kunkin valtion alueella. Rajat ylittävissä yhteistyöhankkeissa on erityisen tärkeää arvioida näiden hankkeiden vaikutukset molempien maiden lailla. Osassa hanketoimintaa tarvitaan lupia, jotka perustuvat Suomen tai Venäjän lakiin tai molempiin. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan molempien maiden lakien tuntemusta. Yksi hankkeen tavoitteista on luoda parhaiden käytäntöjen suuntaviivat tulevalle yhteistyölle tutkimalla ja vertaamalla Venäjän federaation ja Suomen tärkeimpiä vesilakeja. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lupakysymyksiin ja sellaisiin lainsäädäntömenettelyihin, jotka ovat merkittävimmät rajat ylittävien ympäristöhankkeiden kannalta.

 

Hankkeen tärkeimmät tuotokset

1. Vesi- ja kala-analyysit suoritetaan ja rajat ylittävien jokien fysikaalisen ja kemiallisen tilan seurantaohjelmaa kehitetään.

2. Annetaan tekniset ehdotukset ja suunnitelmat Helylän Laatokalle aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi.  

3. Tietämystä vaihdetaan ja tuloksia levitetään sidosryhmille ja yleisölle.

 

Partnerit

Suomen ympäristökeskus (SYKE), Suomi, Joensuu, koordinaattori

Suomen ympäristökeskus on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimus- ja asiantuntijainstituutti. Sillä on omat tutkimuskeskukset muun muassa sisävesien, merien, biodiversiteetin, kulutuksen ja tuotannon sekä ympäristöpolitiikan tutkimukseen.

 

ANO Energy Efficiency Centre, Venäjä, Petroskoi, kumppani

Autonominen voittoa tavoittelematon organisaatio Energiatehokkuuskeskus (ANO Energy Efficiency Centre, ANO EEC) on yksityinen organisaatio, joka on perustettu elokuussa 1999. ANO EEC -työn päätavoitteena on houkutella Karjalaan investointeja ja muita sijoituksia, joiden avulla kehitetään ja toteutetaan kansainvälisiä hankkeita.  Organisaatio tunnetaan yhtenä aktiivisimmista yksityisistä organisaatioista, jotka työskentelevät Karjalassa koordinaattorina tai kumppanina useissa kansainvälisissä hankkeissa.

 

LLC “Karelvodokanal”, Venäjä, Sortavala, kumppani

Karelvodokanal on yksityinen yritys, joka aloitti toimintansa vuonna 2011. Yhtiöllä on noin 100 työntekijää. Yhtiön päätoiminta on: veden hankinta, puhdistaminen ja jakelu, jäteveden käsittely ja loppusijoitus. Lisäksi erikoiskuljetusten, yleisten rakennusurakoiden, putkiasennusten ja eräiden muiden kunnallis- ja rakennuspalvelujen tarjoaminen.

 

Suomen ympäristökeskus (SYKE) - koordinaattori

Ilkka Pirhonen

Projektipäällikkö

sähköposti: ilkka.pirhonen@ymparisto.fi

 

ANO Energy Efficiency Centre - kumppani

Alexei Smirnov

Johtaja

sähköposti: kaeec@sampo.ru

 

LLC Karelvodokanal

Andrey Romanchik

Pääjohtaja

sähköposti: vodasort90pto@rambler.ru