Suomalaisen ja venäläisen käsityöyrittäjyyden erot ja yhtäläisyydet

Submitted by KA8028 on 10.07.2020 - 17.44
craftsman

Käsityöyrittäjyyteen liittyvä Northern Crafts ID -hanke käynnistyi tammikuussa 2020. Suomessa hankkeen kohdealueita ovat Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Venäjällä Karjalan Tasavalta. Hankkeen tavoitteena on käsityöyrittäjien liiketoiminnan ja yhteistyön kehittäminen. Tavoitteen saavuttamiseen tähdätään koulutuksella, jonka tarkoitus on kehittää käsityöläisten liiketoimintaosaamista ja verkottumista liiketoiminnan kehittämiseksi. Usein käsityöyrittäjien kiinnostus liiketoiminnan kehittämisen perusteisiin jää toiselle sijalle, sillä käsityöläisyys on luova ala.

Kun toimintaympäristö muuttuu, vaatii se uutta osaamista niin luovan toiminnan kuin liiketoimintaosaamisen näkökulmista. Siksi jatkuva oppiminen ja monimuotoinen osaamisen kehittäminen on menestymisen elinehto. Tätä Itä-Suomen yliopisto, Suomi–Venäjä-seura ja ECHO – Etnokulttuurikeskusten ja kulttuuriperintöjärjestöjen yhdistys tukevat omilla erikoisosaamisen alueilla.

Hankkeen kohdealueiden käsityöyrittäjille tehtiin kyselytutkimus maalis-huhtikuussa 2020. Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa käsityöyrittäjien toimintaa ja osaamisen kehittämisen tarpeita.  Tutkimuksessa analysoitiin 148 vastausta Suomesta ja 83 vastausta Venäjältä. Tutkimustulosten pohjalta räätälöitiin koulutusohjelma ja koulutuksen teemat, jotka mahdollisimman hyvin vastaavat kohderyhmän tarpeisiin. Koulutus on tarkoitus toteuttaa samansisältöisenä sekä Suomessa että Venäjällä. Herää kuitenkin kysymys, miten suomalainen ja venäläinen käsityöyrittäjyys eroaa toisistaan?

Suomen ja Venäjän käsityöyrittäjyyttä koskevaa vertailutietoa on niukasti saatavilla. Suomen käsityöalaa ja käsityöyrittäjyyttä kuvataan laaja-alaisesti Taito ry:n käsityöalan suhdanne- ja toimialaraportissa (2019). Vastaavaa raporttia Venäjän puolelta ei onnistuttu löytämään.

Kyselytutkimuksen mukaan käsityöalan yrittäjän profiili, ”muotokuva” on yllättävän samankaltainen sekä Suomessa että Venäjällä. Molemmissa maissa ala on naisvaltaista. Myös yrittäjien ikärakenne rajan molemmin puolin oli hyvin samankaltainen: selvä enemmistö yrittäjistä on 35–50-vuotiaita. Yhdenmukainen piirre on myös se, että eri ikäluokat ovat aika tasaisesti edustettuina, nuoria käsityöyrittäjiä on paljon! Merkittävä ero on käsityöyrittäjien koulutustaustassa: 63 %:lla venäläisistä vastaajista on korkea-asteen koulutus ja 58%: lla suomalaisista on keskiasteen koulutus.

Sekä Suomessa että Venäjän Karjalassa käsityöyrittäjyyttä kuvaa osa-aikainen yrittäjyys: Suomen puolella kokopäiväisiä käsityöalan työntekijöitä oli 46 % ja Venäjän puolella 39 %. Tämän lisäksi käsityöyrittäjyys harrastusluonteisesti on yleinen ilmiö käsityöalalla. Suomessa ja Venäjän Karjalassa yritysten rekisteröintimenetelmät eroavat toisistaan merkittävästi. Siten yrittäjyyden ja harrastuneisuuden jakautumisen vertailu on haastavaa.

Mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia käsityöläisten tuotevalikoimissa havaitaan? Selkeästi suosituimpia käsityöyrittäjien valmistamia tuotteita ovat tekstiilit ja vaatteet sekä Suomessa että Venäjällä. Käsityönä tehdyt korut ovat olleet Suomessa suosittuja ja trendikkäitä viime vuosien ajan. Tämä ilmiö tulee esille myös kyselytutkimuksen perusteella. Sama trendi on huomattavissa myös Venäjällä, jossa korujen valmistus ja suunnittelu mahtuu tuotealueiden kärkikolmikkoon. Yhdenmukainen piirre on myös puusepäntuotteiden valmistus molemmissa maissa. Pelien, leikkikalujen ja muiden lasten tuotteiden osuus on Venäjän Karjalassa merkittävästi suurempi kuin Suomessa.

Käsityötoimiala on painottunut selkeästi tiettyihin tuotealoihin kuten vaatteet ja muut tekstiilit sekä erilaiset asusteet ja puusepäntuotteet. Siitä seuraakin haastetta ja aiheita koulutukselle – kuinka erotun muista ja kehitän liiketoimintaani siten, että luon vahvan pohjan yritykseni kasvulle ja menestykselle?

Lisätietoja koulutuksesta ja ilmoittautuminen oheisen linkin kautta: https://kareliacbc.fi/index.php/fi/business-taitoja-kadentaitajille-koulutus.