Koulutusta suomalaisille ja venäläisille teatteriteknikoille

Submitted by KA3118 on 27.05.2019 - 11.24
Severi Haapala lecturing

Perjantaina 17.5.2019 kuusi Karjalan Kansallisen teatterin ja Karjalan kansallisen nukketeatterin teknikkoa yhdessä tulkkina toimivan Jevgenia Arekhovskayan kanssa saapuivat Joensuuhun. Ensin ohjelmassa oli tutustuminen Joensuun Sinkkolassa sijaitsevan Teatteri-Traktorin tiloihin. Vanhan maalaistalon pihapiirin rakennettu kesäteatteriareena, jonka lavan alle teatterin väki oli itse rakentanut uima-altaan, herätti heti ihastusta venäläisissä, joille kesäteatterikulttuuri on lähes tuntematonta. Vaikutuksen venäläisiin teki myös se, että kesäteatterin nuoret tekijät ovat kuin yhtä isoa perhettä, jotka itse sekä rakentavat lavan ja lavasteet että näyttelevät esityksissä. Sinkkolasta matka jatkui Joensuun kaupunginteatterin kauniiseen ja historialliseen rakennukseen. Valojen suuri määrä ja hyvä järjestys kiinnitti venäläisten kollegojen huomion. Illalla päästiin näkemään Joensuun kaupunginteatterin isolla näyttämöllä ”Niin kuin taivaassa” -esitys.

Lauantaina 18.5.2019 seminaari alkoi Outokummussa Riverian teatteri- ja esitystekniikan koulutustiloissa. Kuuden venäläisen osallistujan lisäksi mukaan tuli kuusi pohjoiskarjalaista teatteritekniikan ammattilaista, mm. Joensuun kaupunginteatterin työntekijöitä. Viikonlopun teemana oli valosuunnittelu ja kouluttajana toimi valosuunnittelija ja lehtori Jyrki Sinisalo Helsingin Metropolia amk:sta. Hän kävi läpi mm. valosuunnittelun prosessia ja niitä elementtejä, joista se koostuu: väri, suunta, muoto, rytmi, liike, teho. Mistä valosuunnittelija voisi löytää uusia ideoita? Jyrki neuvoi lähtemään taidemuseoon, sillä maalaukset usein sisältävät upeita ideoita valon käytöstä. Ja koska taidehistorian helmet, ns. kantakuvat, ovat tallentuneet kansakuntien muistiin, onkin oivallista käyttää juuri niitä myös teatterin valosuunnittelussa. Esimerkiksi Aki Kaurismäki käyttää elokuvissaan paljon viittauksia juuri taidehistoriaan. Kiinnostavan teoriaosuuden lisäksi osallistujat pääsivät tekemään demoa eräästä kohtauksesta. Vaikka osallistujat puhuivatkin eri kieliä,on teatterin kieli samaa, semiotiikkaa. Sekä suomalaiset että venäläiset osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että valosuunnittelua on tärkeää korostaa, sillä esityksiä tehdessä siihen ei useinkaan jää paljoa aikaa ja työ jääkin helposti pelkäksi valaisuksi.

Viikonlopun jälkeen maanantaina ja tiistaina seminaari jatkui Metropolia amk:ssa työskentelevän ja video- ja äänisuunnittelija-freelancerina toimivan Severi Haapalan koulutuksella. Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi videon käyttöä teatteriesityksissä ja toisena päivänä äänen käyttöä. Ensin tutustuttiin alan teknisiin termeihin ja laitteisiin ja sen jälkeen osallistujat pääsivät kokeilemaan käytännössä näitä interaktiivisia esitystekniikan ohjelmia (Resolume Arena, MadMapper, QLab, Hippotizer ja Ableton Live). Severi esitteli myös monia omia kiinnostavia projektejaan, mm. hyvin pienellä budjetilla toteutetun Tositarinoita enkeleistä -esityksen, jossa erimallisia videoita projisoitiin mm. pesukoneeseen ja lakanoihin. Vomma-nimisessä esityksessä hän päätyi itse lavalle näyttelemään penkkiurheilijaa, joka piti kädessään kaukosäädintä (puhelinta), joista käsin hän ohjasi esityksen tekniikkaa!

Viimeisenä päivänä 22.5.2019 koulutus järjestettiin Joensuussa Riverian tiloissa Peltolan kampuksella. Kouluttajaksi saatiin kansainvälisesti tunnettu valo- ja lavastussuunnittelija Mikki Kunttu (Montreal), joka kertoi urastaan ja viimeisimmistä projekteistaan. Se, mitä valosuunnittelija tekee, on asioiden kuvittelemista oikeiksi ennen kuin niitä on tehty. Vaikeinta suunnittelijoille usein on juuri oman idean sanoittaminen ja visualisoiminen. Luovassa työssä oma henkilökohtainen historia, arvot ja sosiaaliset verkostot vaikuttavat työn lopputulokseen ja taidot ovat vain yksi osa sitä. Myös sattumankaupalla on yleensä suuri merkitys. Suunnittelijan on hyvä pystyä näkemään asioita monen näkökulmasta, mm. tuottajan, ja toimia sillanrakentajana. Mikki totesikin, että usein juuri kaikkein vaikeimmista projekteista onkin tullut kaikkien parhaimpia, silloin kuin joutuu laittamaan itsensä epämukavuusalueelle. Uransa käänteentekeväksi projektiksi Kunttu nimesi Joutsenlammen, jonka valo- ja lavastussuunnittelutyön hän vuonna 2015 teki Tanskan kuninkaalliselle baletille. Se avasi hänelle uusia ovia moneen suuntaan. Kiinnostavana esimerkkinä isosta produktiosta saimme kuulla Cirque du Soleilin Allegriasta, jonka valosuunnittelutyön Kunttu sai valmiiksi huhtikuun lopulla 2019. Lopuksi Kunttu esitteli monia ohjelmia, joita hän työssään käyttää, ja näytti, miten ne käytännössä toimivat (mm. Cinema 4D).